Työttömien ja vuorotteluvapaalle pyrkivien ehtoinen isäntä, valtio, on kiristänyt liekaa viime vuosina useaan otteeseen. Vaikka sapattivapaa kangastelisi väsyneessä mielessä houkuttelevana vaihtoehtona, yhä harvemmalla on siihen mahdollisuus.
Vihreälle oksalle?
Aiemmin vuorotteluvapaan sijaisuudet olivat aktiiviselle työttömälle todellinen vihreä oksa matkalla pysyvämpään leipäpuuhun. Itse muistan hakeneeni aikoinaan ainakin KELA:n tiedottajan sijaisuutta, vieläpä ilman alan koulutusta. Kävikin niin, että kaikki paikkaan haastatellut olivat saaneet töitä ennen pätkän aloittamista. Ellen olisi jo itsekin onnistunut saamaan duunia, kysymys olisi ollut lähinnä siitä, milloin pääsen hilautumaan byrooseen.
Muruset jäljellä
Aiemmin sitä on päästy lunkistelemaan jo kymmenen vuoden* työuran jälkeen. Mut ei, ei veikkoset enää tänä päivänä tälleen. Isäntä on ottanut kilpailukyvyn nimessä mallista löysät pois ja mittarissa pitää seisoa kunnioittavat 20 vuoden lukemat ennen toivon heräämistä. Onpa tuota vilauteltu koko pidetyn järjestelmän romuttamistakin, joten ollaan toki kiitollisia niistä muruista, mitä pöydältä vielä on tippumassa.
Kolikon kääntöpuolella vuorotteluvapaan sijaisuus on myös entistä harvemman työttömän ulottuvilla. Tätä kirjoitettaessa koko Suomessa, kaikilla aloilla, oli haettavana 41 vuorotteluvapaan sijaisuutta.
Muutamia parannuksiakin malliin on kiristysten myötä saatu. Nykyisin sijaiseksi on kelpo pääsääntöisesti** vain se, joka on lusinut pohjalle kolmen kuukauden työttömyyden. Enää paikoille ei siis kikkailla henkilöitä, joille sijaisuutta on pedattu jo ennen sitä aiemmin vaadittua ensimmäistäkään työttömyyspäivää.
Missä porsaanreikä – siellä tuketta
Vaikka omalla kohdalla tämä sapatin muoto ei ole ajankohtainen edes teoriassa, tutustuin mielenkiinnosta valtio-isännän viisaudessaan laatimiin sääntöihin. Oma mielikuvitus ei yltänyt niihin porsaanreikiin, jotka meiltä lusmu-oletetuilta on tukittu.
Tiesithän, että et voi suorittaa vuorotteluvapaata samaan aikaan asepalveluksen kanssa (harva meistä tähän oljenkorteen tarttuu, kun pohjalle pitäisi olla se 20 vuoden työkokemus ja inttiin mennään, no parikymppisinä)? Tai että kun jo valmiiksi makaat valtion pahnoilla (vankilassa), niin vuorotteluvapaa ei tuolloinkaan ole vaihtoehto?
P.S. Ilmainen vinkki. Mikäli mielit vuorotteluvapaalle, kannattaa pohjille kuulua liittoon (26 viikon jäsenyys ennen vapaalle jäämistä rittää tätä kirjoitettassa). Mikäli jäät vuorotteluvapaalle kuulumatta liittoon tulot tippuvat rajusti. Seitsemänkymmentä prosenttia peruspäivärahasta ei kummoisesti lämmitä. Sama prosentti ansiosidonnaisesta kantaa jo pidemmälle.
*
Ennen vuoden 2014 syyskuun alkua vapaalle pääsi kymmenen vuoden työhistorialla, sen jälkeen vapaaseen riitti 16 vuotta, vuoden 2016 alusta 20 vuotta. Nyt kun työurat ovat pitenemässä niin näemme varmaan vielä lisääkin nostoja. Jaksaa, jaksaa!
**
Kolmen kuukauden työttömyysehto tuli voimaan 2014. Periaatteesta joustetaan nuorten hiljattain valmistuneiden kanssa. Armoa annetaan myös sijaisuuden alkaessa alle 25-vuotiaille sekä yli 55-vuotiaille, kuten oikein onkin.