Olin aikeissa kirjoittaa tällä viikolla statuksista ja niiden merkityksestä. Työttömän statuksesta on hyötyä paitsi erilaisten alennusten muodossa, myös itse työnhaussa. Ainakin niiden paikkojen kohdalla, joissa kyky ottaa työt vastaan lyhyellä varoitusajalla on merkittävä etu.
Näin kävi kohdallani, kun naapurikunta Tuusula tehtaili pikavauhtia viestinnän koordinaattorin (asukasosallistuminen) rekryn. Sain kuulla maanantaina tiistain haastattelusta. Neljän maissa samana iltapäivänä Tuusulan kunnan kehittämispäällikkö onnitteli paikasta ja kertoi, että voisin aloittaa seuraavana aamuna.
Edellisen kerran sain vastaavan puhelun pääsiäislomalla 2008, lähes kymmenen vuotta sitten. Sitä melkein jo kerkesi unohtaa, miltä tuntuu saada töitä.
Ai että se tuntuu hyvältä.
Blogi jää nyt kiireisimmäksi aikaa tauolle. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen, mutta varsin lyhyt projektiduuni. Saatan päästä palaamaan kirjoittamisen pariin jo ennen joulua, mikäli aiemmat virittelyt eivät tuo sopivasti tulosta ennen sitä.
Kiitokset kaikille työnhaussa tukeneille ja tsemppiä omaa paikkaansa hakeville!
Anu Heikkilä